Suolistosyövästä käytetään myös nimityksiä paksusuolensyöpä, peräsuolensyöpä tai paksu- ja peräsuolensyöpä. Suoliston limakalvon muodostavat solut, jotka uudistuvat jatkuvasti. Joskus solut kasvavat liian nopeasti, jolloin ne muodostavat solumöykkyjä, joista käytetään nimeä suolistopolyyppi (tai joskus myös adenooma). Polyypit eivät itsessään tarkoita suolistosyöpää (ne ovat useimmiten vaarattomia), mutta ne voivat muuttua vuosien saatossa pahanlaatuisiksi syöpäkasvaimiksi. Syöpä on pahanlaatuinen silloin, kun syöpäsolut kykenevät leviämään alkuperäistä sijaintipaikkaansa laajemmalle ja elimistön muihin osiin. Kun syöpä alkaa kehittyä, se on tavallisesti oireeton useiden viikkojen tai kuukausien ajan tai jopa kauemmin. Kun syöpä etenee, ensimmäisinä oireina ovat yleisesti verenvuoto peräsuolesta, suolentoiminnan muutokset (kuten pitkittynyt ripuli) sekä anemia, joka voi aiheuttaa väsymystä.

Suolistosyöpää esiintyy sekä miehillä että naisilla. Suolistosyöpä on Euroopan unionissa kolmanneksi yleisin syöpätyyppi ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia. Vuonna 2012 todettiin yli 345 000 uutta suolistosyöpätapausta ja arviolta 150 000 kuoli suolistosyöpään. Euroopan unionissa noin yksi 20 henkilöstä sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa suolistosyöpään. Suolistosyöpädiagnoosin saavista noin kahdeksan kymmenestä on yli 60-vuotias. Noin viisi kymmenestä suolistosyöpädiagnoosin saaneista kuolee suolistosyöpään. Riski kuolla on pienempi, jos syöpä todetaan seulonnassa.