Suolistosyöpäseulonnoissa pyritään löytämään suolistosyöpä (tai siihen mahdollisesti myöhemmin johtavat sairaudet) varhaisessa vaiheessa, jolloin hoitoennuste on parempi. Suolistosyöpää voidaan seuloa kahdella tavalla:
- Ulosteesta voidaan etsiä piileviä verijälkiä (niin kutsuttu FOB- eli faecal occult blood ‑testi).
- Suolisto voidaan tutkia sisäisillä tähystysmenetelmillä, kuten sigmoidoskopialla tai kolonoskopialla.
FOB-testi on biokemiallinen testi, jonka avulla voidaan havaita pienet verimäärät ulostenäytteistä. Määrät ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä (”occult” tarkoittaa piilevää). Tämä on Euroopan unionissa käytetyin menetelmä suolistosyöpien seulonnassa. FOB-testejä on kahden tyyppisiä: guajakkipohjainen FOB-testi ja immunokemiallinen FOB-testi (josta käytetään myös nimeä fecal immunochemical test, FIT). Ne eroavat toisistaan siinä, miten ulostenäytteet kerätään ja analysoidaan. Sekä guajakkipohjainen FOB-testi että FIT-testi tehdään itse kotona. Seulonnassa käytetyn tarvikepaketin ansiosta pienten näytteiden kerääminen ulosteesta on helppoa. Näytteet analysoidaan laboratoriossa.
Sigmoidoskopia ja kolonoskopia ovat lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä, joissa käytetään pitkää, taipuisaa ja kapeaa putkea, jonka päässä on valo ja pieni kamera. Putki työnnetään sisään peräaukon kautta, jotta voidaan tähystää suolisto ja osoittaa syövän tai muiden sairauksien aiheuttamat muutokset, kuten polyypit. Polyypit ovat epänormaaleja muodostumia suolistossa. Jos niitä ei poisteta, ne voivat joskus aiheuttaa suolistosyövän. Jos suolistosta löytyy polyyppeja, ne voidaan pääosin poistaa kivuttomasti seulontatutkimuksen yhteydessä. Kolonosklopiassa voidaan tutkia koko paksusuoli. Sigmoidoskopiassa voidaan tutkia vain paksusuolen loppuosa, mutta se on nopeampi menetelmä ja voidaan tehdä ilman rauhoittavan lääkkeen antamista. Valmistelutoimenpiteeksi riittää peräruiske. Sigmoidoskopia ja kolonoskopia ovat invasiivisia toimenpiteitä, minkä vuoksi niihin voi liittyä vakavia komplikaatioita.
Jos guajakkipohjaisessa FOB-testissä, FIT-testissä tai sigmoidoskopiassa ilmenee poikkeamia, potilas lähetetään kolonoskopiaan, jotta voidaan tutkia syövän ja polyyppien mahdollisuus koko paksusuolen alueelta.
Useimpiin tutkimuksiin, joissa on arvioitu seulonnan tehokkuutta suolistosyövän aiheuttamien kuolemien ehkäisemisessä, on osallistunut terveitä ihmisiä, jotka ovat yli 45–50-vuotiaita mutta alle 70–75-vuotiaita. Kaikki suositellut seulontamenetelmät alentavat tehokkaasti riskiä kuolla suolistosyöpään. Tutkimusten mukaan osallistuminen guajakkipohjaista FOB-testiä tai FIT-testiiä hyödyntäviin seulontoihin osallistuminen alensi riskiä kuolla suolistosyöpään 20–30 prosentilla. Kun menetelmänä oli sigmoidoskopia, seulontaan osallistuminen alensi kuolemanriskiä noin 50 prosentilla. Kolonoskopiaseulonnan on arvioitu pienentävän riskiä kuolla suolistosyöpään noin 30–65 prosentilla, mutta arvion tueksi on vain vähäistä näyttöä.
Riski sairastua suolistosyöpään oli tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa 30 prosenttia pienempi, kun menetelmänä oli sigmoidoskopia. Toisin sanoen kolme kymmenestä suolistosyöpätapauksesta voitiin estää seulonnan avulla. Kolonoskopiaseulonta alentaa kuolemanriskiä noin 50–65 prosentilla, mutta tätä arviota koskeva näyttö on vähäistä.